Resurssi 24 asiakasprojektiin mars! Eiku…

 
flyman.jpg
 
 

Rakettitieteen kantaviin periaatteisiin kuuluu, että devaaja päättää itse, mihin projektiin menee. Se ei kuulosta asiakaslähtöisimmältä toiminnalta, mutta väitämme että se on. Konsulttien käytöstä voidaan puhua resurssikauppana, mutta resurssikin on ihminen. Motivoitunut ’resurssi’ on asiakkaalle kullan arvoinen, olipa sitten konsultti tai omilla palkkalistoilla.  

Kuvitellaan että yhtiö Y on rekrytoimassa itselleen työntekijää. He haluavat paitsi taitavan, myös juuri tästä duunista innostuneen, tehtäviinsä sitoutuneen henkilön. Yhtiö Y siis haluaa, että tehtävä työ ja oikea tekijä kohtaavat mahdollisimman suurella todennäköisyydellä. Hyvä rekry, minimimäärä säätöä ja kaikilla hyvä mieli!

Kuvitellaan edelleen, että Yhtiö Y ei löydäkään tehtävään sopivaa henkilöä, ainakaan suoraan palkkalistoilleen. Eipä hätää – henkilöstövuokraus jos mikä on arkipäiväistynyt viime vuosina. Sopivan tekijän voi aina myös vuokrata, jottei homma jää kokonaan tekemättä.

Kuitenkin samalla kun henkilön palkkaaminen muuttuu henkilön vuokraamiseksi, termin lisäksi myös asennoituminen muuttuu kuin varkain. Kuvaavasti kukaan ei palkkaa vakituiseksi tekijäksi ’resurssia’, mutta ’resurssivuokraus’ on aivan vakiintunut ja hyväksytty termi.

Miksi terminologia on tärkeää?

Sanat ’resurssi’ tai 'konsultti' häivyttävät maagisesti sitä tosiasiaa, että työn tekijä on edelleen ihminen. Pelkästään termiä muuttamalla suhtautuminen koko ihmiseen muuttuu herkästi strategisesta operatiiviseksi. Samalla itse resursointi muuttuu kahden yhtiön väliseksi transaktioksi, ja asiakkaan palvelukokemus alkaa muistuttaa vaikkapa konevuokraamoissa oletettua palvelukokemusta: Jos vuokrattu kone ei toimi, oletusarvoisesti se korvataan uudella.

Ihminen on kuitenkin ihminen, tekipä hän työnsä nimellä ’työntekijä’ tai ’konsultti’. Hänen taitonsa, kiinnostuksensa ja isot motivaatiotekijänsä eivät muutu sen myötä, mikä leima hänellä on otsassaan.

Tämä onkin se syy, miksi Rakettitieteessä pidetään kiinni käytännöstä, että sovelluskehittäjä (resurssi!) on viime kädessä se joka päättää, tasavertaisesti asiakasyrityksen kanssa, mihin toimeksiantoon hän menee.

Kuten edellä kuvatusta voi päätellä, tämä on myös asiakkaan etu. Varmistamme siksi toimeksiannot kehittäjiltä etukäteen, jottemme koskaan joutuisi sanomaan asiakkaalle, että ”konsultti X ei nyt enää viihdy projektissanne, joten joudumme ottamaan hänet pois toimeksiannosta”.

Tämä voi kuulostaa arrogantilta, mutta mielestämme tämä on pitkäjänteistä toimintaa ja sitä aitoa rehellisyyttä, jota yleisestikin liiketoimintaan toivotaan. Tällä tavalla pyrimme taklaamaan jo etukäteen sitä riskiä, että keikka menee jollakin tavalla pieleen.

Jos alusta lähtien on selvää, että tekninen stäkki tai asiakas itsessään ovat kehittäjälle todella kiinnostavia, voimme olla mahdollisimman varmoja siitä, että konsulttimme viihtyy asiakkaan projektissa. Meidän kokemushistoriassamme rehellisyys asiakkaiden suuntaan tästä asiasta on ollut yllättävänkin vahva viesti.

Lue myös:

Opi käyttämään konsulttiasi oikein