Mielipidekirjoitus / Tekoäly mullistaa työelämän – kuunnellaanko henkilöstöä hypen keskellä?

Tekoälyn käytössä onnistutaan vain ihmistä kuunnellen, Rakettitieteen Tessi Reispakka muistuttaa Talouselämän mielipidekirjoituksessa. Lue koko juttu alta, alkuperäinen kirjoitus julkaistiin Talouselämässä elokuussa 2025.

Suomessa tuskin on työpaikkaa, jossa ei olisi tekoälystä ja sen positiivisista vaikutuksista tänä vuonna puhuttu. Tekoäly onkin monissa organisaatioissa yksi tärkeimmistä keinoista lisätä esimerkiksi työn tuottavuutta manuaalisia työtehtäviä automatisoimalla. Mutta pelkän tehostamispuheen lisäksi keskiössä tulisi olla myös työn mielekkyys. Johdon ja työpaikkojen tulisi tajuta, että tekoälyllä luotu muutos ei tapahdu johdon mahtikäskynä tai sanoina strategiassa, vaan kuuntelemalla ihmisten toiveita ja huolia.

Työelämä on ollut viime vuosina jättimäisessä murroksessa, eikä vauhti näytä hidastuvan. Digitaaliset ratkaisut muuttavat jatkuvasti työtä ja kommunikaatiota, ja koronapandemia aiheutti pysyviä muutoksia työn tekemisen tapoihin. Nyt tekoäly on tullut rytinällä työelämään, mutta kuunnellaanko henkilöstöä kaiken hypen keskellä? Moni pohtii oman osaamisensa arvoa työmarkkinoilla ja jopa pelkää työpaikkansa puolesta. Pelko ei todellakaan ole aiheeton, sillä tekoälyn odotetaan muuttavan monia työtehtäviä ja jopa korvaavan joitakin ammatteja.

Miten ihmiset voidaan ottaa paremmin huomioon tekoälyn aikakaudella? Tekoäly voi helpottaa useita rutiinitehtäviä ja vapauttaa aikaa luovempaan ja mielekkäämpään työhön. Toisaalta se voi lisätä myös stressiä ja epävarmuutta, jos työntekijät kokevat, etteivät he pysy muutoksen mukana. Tekoälyn käyttöönotto vaatii aikaa, sillä ihmiset ovat eri tasolla taitojensa kanssa. Ylimmän johdon, esihenkilöiden ja tiimien on luotava turvallinen ympäristö, jossa jokainen voi avoimesti kertoa huolistaan ja myöntää, missä tarvitsee tukea. Virheet eivät saa olla epäonnistumisia, vaan oppimismahdollisuuksia. Lisäksi tärkeää on

huomioida, että tekoäly myös luo uusia rooleja ja työmahdollisuuksia. Siksi henkilöstön jatkuva kouluttaminen ja ohjaaminen mahdollisiin uusiin tehtäviin on tärkeää. Lisäksi on varmistettava, että ihmiset uskaltavat käyttää oppimaansa ja että opittu on hyödyllistä heidän arjessaan.

Huolten lisäksi tulisi tarkastella tekoälyn vaikutuksia luovuuteen ja vuorovaikutukseen, sillä tekoälyn liiallinen käyttö voi pahimmillaan jopa kaventaa maailmankuvaa ja kuihduttaa luovuutta. On tärkeää löytää tasapaino tekoälyn hyödyntämisen ja inhimillisen ajattelun välillä. Tekoäly voi olla erinomainen työkalu ideoiden kehittämisessä ja tiedon analysoinnissa, mutta se ei voi korvata ihmisten välistä aitoa vuorovaikutusta tai esimerkiksi empatiaa. Työn merkityksellisyys sekä oman osaamisen ja luovuuden hyödyntäminen ovat monelle olennaisia hyvinvoinnin ja motivaation lähteitä.

Entä miten käy työyhteisölle, jossa ihmiset keskustelevat enemmän tekoälyn kuin toistensa kanssa? Tämä on todellinen huolenaihe, sillä sosiaalinen kanssakäyminen on osa työhyvinvointia ja innovaatioiden syntymistä. Yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan jokaisen on panostettava siihen itse aktiivisesti. Organisaatioissa kannattaakin seurata aktiivisesti tekoälyn – ja yleisesti teknologian – käytön vaikutuksia sekä tuottavuuteen että hyvinvointiin. Avainasemassa on jatkuva vuoropuhelu.

Tekoälystä hyötyvät eniten ne organisaatiot, jotka ottavat henkilöstönsä avoimesti mukaan muutokseen heidän tarpeitaan kuunnellen ja yhdessä tulevaisuutta tehden. Jatkossakin yritykset menestyvät ideoilla ja ihmisillä, joiden potentiaalia teknologian käyttö edistää.

Tessi Reispakka

Henkilöstöjohtaja, Rakettitiede

Tämä kirjoitus julkaistiin Talouselämässä elokuussa 2025.