Mielipidekirjoitus / USA:n kylvämä kaaos on myös mahdollisuus Euroopalle

Euroopan on rakennettava oma digitaalinen tulevaisuutensa, Rakettitieteen Marko Saaresto kirjoittaa Talouselämän mielipidekirjoituksessa. Lue koko juttu alta, alkuperäinen kirjoitus julkaistiin Talouselämässä toukokuussa 2025.

Eurooppa on ollut globalisaation mallioppilas. Olemme avanneet markkinoita, ulkoistaneet tuotantoa ja luottaneet siihen, että järjestelmä toimii: valmistus tehdään siellä, missä se on tehokkainta, ja palvelut ostetaan sieltä, missä ne ovat valmiina saatavilla.

Maailma on kuitenkin muuttunut. Viime vuosien kriisit ovat tehneet näkyväksi sen, että luottamus ei enää ole itsestäänselvyys. Se, mitä ennen kutsuttiin globaaliksi yhteistyöksi, on alkanut murentua epävarmuuden ja riippuvuuksien alla. Yhä useammin joudumme kysymään: kenen käsissä teknologiamme on, missä datamme sijaitsee ja mistä kriittiset palvelut oikeastaan tulevat?

Esimerkiksi Yhdysvaltain ja EU:n välinen datasiirtosopimus on ollut toistuvasti vaakalaudalla. Jos nykyinen kehys kaatuu, muuttuu eurooppalaisten henkilötietojen säilyttäminen Yhdysvalloissa laittomaksi. Silloin kyse ei enää ole vain juridiikasta, vaan kyse on palveluiden saatavuudesta, luottamuksesta ja huoltovarmuudesta.

Moni yritys ajattelee kansainvälistymistä edelleen ensisijaisesti USA:n kautta, koska suuri ja yhtenäinen markkina vaikuttaa helpommalta kuin pirstaloituneempi EU. Kansainvälistymisbudjetit käytetään siihen, että innovaatiomme saadaan hyödyttämään Yhdysvaltain kansantaloutta.

EU:n perustava ajatus on sujuvoittaa tuotteiden, ihmisten ja ideoiden liikkumista. Matkaa siis vielä on, mutta esimerkiksi Omnibus- lainsäädäntö on askel oikeaan suuntaan. Toivon, että jatkossa eurooppalaiset innovaatiot pääsevät yhä helpommin hyödyttämään eurooppalaista yhteisöä eivätkä pelkästään vaihtotasetta.

Eurooppa on täynnä teknologista potentiaalia, mutta esimerkiksi tekoälykehityksessä olemme jääneet kahden suurvallan varjoon. Meidän ei kuitenkaan tarvitse kopioida amerikkalaista tai kiinalaista mallia – meidän pitää kehittää omamme. Tekoäly ja ohjelmistokehitys voivat moninkertaistaa tuottavuuden, mutta ne tarvitsevat pohjakseen omia ratkaisuja, omia kielimalleja ja omaa osaamista.

Euroopassa valmistetaan esimerkiksi vain vähän ja pelkästään eilispäivän tuotteisiin soveltuvia mikrosiruja, minkä vuoksi olemme riippuvaisia vahvasta globalisaatiosta. Nyt on pakko miettiä, mitä huoltovarmuus meille oikeasti tarkoittaa, koska emme voi olettaa, että tulevaisuuden kriittiset järjestelmät, ratkaisut ja osaaminen rakentuvat ja ovat saatavilla muualla, mutta palvelevat meitä.

Eurooppa on osaamispohjaisessa taloudessa hyvissä asemissa. Meillä on koulutusta, infrastruktuuria ja kasvava määrä teknologia-alan toimijoita sekä laadukasta ohjelmistokehitysosaamista. Nyt kyse on siitä, miten varmistamme, että osaaminen, palvelut ja teknologiat ovat saatavilla myös tulevaisuudessa Euroopassa ja eurooppalaisilla ehdoilla.

Globalisaatio jatkuu, mutta sen pelisäännöt ovat muuttuneet. Euroopalla ja Suomella on digiosaamista ja -infrastruktuuria, joista meidän tulee pitää kiinni ja entisestään vahvistaa. Yhdysvaltain kylvämä kaaos on juuri nyt mahdollisuus sekä lujittaa suvereniteettia että nousta maailman parhaaksi markkinaksi.

Marko Saaresto
Hallituksen puheenjohtaja, Rakettitiede

Tämä kirjoitus julkaistiin Talouselämässä toukokuussa 2025.

Marko Saaresto15. toukokuuta 2025