Mitä rakettitieteilijöiden kristallipallot kertovat?
Helmikuussa 2023 julkaistiin Rakettitieteen postaus*, jossa Arttu Ylärakkola, yksi Raketin perustajista, ja Jyri Juujärvi, rakettitieteilijä #17, ennustivat ohjelmistokehityksen järkevöitymistä. Hype väistyisi ja tilalle tulisi pragmaattinen tekeminen. Kun katsoo vuoden 2025 kulkua, moni lähes kolme vuotta sitten lausuttu havainto on osunut yllättävän hyvin kohdalleen.
Mikä ennustuksista toteutui?
Vuonna 2023 puhuimme siitä, miten trendien perässä juokseminen hiipuu ja kehittäjät keskittyvät enemmän todelliseen hyötyyn. Näin on käynyt.
“Jyrin ja Artun kristallipallot ovat toimineet varsin hyvin. Autocomplete on nykyisin integroitu osaksi kehitysympäristöjä, ja agenttipohjaiset työkalut sekä tukevat että vievät tätä ajatusta eteenpäin”, kertoo Joona Olkkola, rakettitieteilijä #36. AI-avusteinen koodin tuottaminen, refaktorointi ja dokumentointi ovat jo arkipäivää.
Edin mukaan tekoälyn kehitys jatkuu, mutta hitaammin kuin hype antaa ymmärtää. Ilman omaan kontekstiin koulutettavia malleja suuret loikat jäävät vielä odottamaan.
Edvard Majakari, rakettitieteilijä 20, jatkaa: “Agile tuntuu nykyisin vähemmän hype-sanalta. Sen ydinajatus näyttää vihdoin uppoavan paremmin sen sijaan, että huomio kiinnittyisi pelkkiin rituaaleihin ja muotoon. Tämä voi johtua siitä, että AI-hype ei enää vain kiidä eteenpäin – se kulkee jälkipolttimet päällä. Hypeen liittyvä tasaantuminen on silti hitaampaa kuin odotin. Taustalla ei ole vain kuukausittain päivittyviä malleja, vaan myös uusi infrastruktuuri, kuten MCP-palvelimet, A2A-protokollat ja muut viritykset, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia ja joista on toisinaan aidosti hyötyä.”
Joonan mukaan Jyrin ajatukset itseohjautuvista tiimeistä ovat kestäneet hyvin aikaa. Toimivassa ryhmässä syntyy ratkaisuja tasaisella tahdilla ja turhat rituaalit jäävät taka-alalle.
Sen sijaan yksi asia ei ole muuttunut: Jyrin ennustama tietoturvan katastrofaalisuus. Uusia haavoittuvuuksia syntyy samaa tahtia kuin vanhoja korjataan. Samaan aikaan AI-työkalujen käyttö kasvattaa tarvetta ymmärtää tuotettu koodi kunnolla. “Samat virheet toistuvat helposti uudestaan, etenkin jos AI-kehittimen lopputulosta ei ymmärretä kyllin tarkasti”, Joona huomauttaa.
Eurooppalainen sääntely muuttaa kehityskulttuuria
EU:n kyberkestävyyssäädös (Cyber Resilience Act, CRA) muuttaa jo nyt tapaa, jolla tuotekehitystä tehdään. Uhkamallinnukset, ennakoivat riskinarvioinnit ja järjestelmien sietokyvyn suunnittelu ovat siirtyneet kokeiluista pysyviksi käytännöiksi. Joona pitää tätä tervetulleena: tietoturva ei voi olla toissijainen ominaisuus.
EU:n saavutettavuuslaki (European Accessibility Act, EAA) nostaa saavutettavuuden uudella tavalla esiin. Se ei ole enää “jos ehditään” -lisä, vaan olennainen osa sekä uuden kehityksen että ylläpidon backlogia. Vuosien 2024–2025 aikana näkyi selkeä ryhtiliike sen suhteen, että palveluiden halutaan toimivan mahdollisimman monelle.
Puolustussektorin nopea kasvu on tuonut markkinaan uuden segmentin. Kaksikäyttöiset tuotteet ovat arkea, ja ohjelmistoyritykset etsivät aktiivisesti reittejä mukaan. Tämä vaikuttaa osaajatarpeisiin, yhteistyömalleihin ja tuotekehityksen suuntaan.
Joonan mukaan yksi voimistuva teema on palveluiden riippuvuus muutamasta globaalista toimijasta. Yhden suuren palvelun häiriö voi heilauttaa kokonaisia ekosysteemejä. “Näiden ennaltaehkäisy saattaa vaatia tekemään tietoisen päätöksen siitä, että osa palveluista tarjotaan paikallisesta konesalista, jotta toimintavarmuus olisi suurempi. Luonnollisesti riippuvuus täytyy myös testata”, hän toteaa.
AI on uusi musta
AI-puhetta on vaikea välttää tulevinakaan vuosina.
Joonan mukaan AI-työkalut helpottavat tekemistä, mutta vastuu koodista ja sen ymmärtämisestä pysyy ihmisillä ja tiimeillä.
“Sovelluskehitysympäristöihin integroidut avustimet ovat entistä parempia ja niiden lopputulokset aiempaa hyödyllisempiä”, Joona sanoo. Hän korostaa silti, että lopullisen koodin omistajuus kuuluu ihmiselle: “Tiimin rooli koodikannan ja tuotteen hoitajana säilyy, koska ammattimaiset ratkaisut syntyvät edelleen tiimityönä.”
Ed jakaa saman varovaisen optimismin: “AI-kehitys jatkuu, mutta hitaammin kuin hypen perusteella voisi luulla. Merkittäviä loikkia ei synny niin kauan kuin käyttäjät eivät voi kouluttaa malleja omasta kontekstistaan käsin. Olemme edelleen tilanteessa, jossa ‘AGI on parin vuoden päässä’, ja todellinen tuottavuusloikka on pienempi kuin otsikot antavat ymmärtää.”
Ed näkee myös yhden selkeän teknisen trendin: “Monoliitit tekevät paluuta, koska kaikki projektit eivät tarvitse raskaita palveluverkkoja ja FAAS-ratkaisuja toimiakseen järkevästi.”
* Postaus 02/23:
Uskomme, että tulevaisuudessa juostaan vähemmän trendien perässä. Nyt kun pahimmasta agilehuumasta on päästy eroon, seuraava steppi on pragmaattisempi ohjelmistokehitys.
“Ketterä tekeminen ei ole enää primääristi trendikkäällä tavalla tekemistä vaan järkevästi tekemistä. On otettu ryhtiliike eikä toimita jonkin Agile-raamatun mukaisesti, vaan valitaan oikeasti fiksut ratkaisut”, Arttu, yksi Raketin perustajista, sanoo.
“Tiimi, joka tuntee koodin ja joka on toiminut yhdessä jonkin aikaa, pystyy tuhnuttamaan hyvään tahtiin featureita ulos ilman trendi-ismejä. Tiimi sopii keskenään, miltä koodin pitää näyttää ja mikä on ok testaamisen taso”, Jyri, rakettitieteilijä #17, selventää.
Molemmat rakettitieteilijät uskovat järkiintymisen näkyvän vähän kaikessa.
“20 vuotta sitten selkärankareaktio oli, että tallennetaan kaikki sql-kantaan. 2000-luvulla sen korvasi ajatus ‘tallennetaan ne nosql-kantaan, koska kuulin baarissa, että Mongo on trendikäs’. Aikoinaan piti koodata jotain coffeescriptiä Macbookilla ollakseen uskottava. Onneksi enää ei toimita näin”, Arttu pohtii. Jyri täydentää ajatusta: “Nyt on ok olla nörtti ja käyttää Windowsia.”
Entä mitä muuta kristallipallossa näkyy?
“Uskon, että tulevaisuudessa koodaamisen perushommissa automaatio lisääntyy. AI:n avustama ‘autocomplete’ muuttuu sekoilusta oikeasti toimivaksi ja osaksi kehitysympäristöjä“, Jyri sanoo. “Toisaalta pahoin pelkään, että tietoturva on vielä pitkään katastrofaalisen huonoa.”